Omakotirakentajan vinkit lämmitysjärjestelmän valintaan

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Yksi omakotiasujan suurimmista kulueristä on lämmityslasku. Eikä ihme – Suomi on kylmä maa, joten lämmitystarvetta ei pääse karkuun. Siksi rakentajat ovat onnellisessa asemassa, sillä he voivat tekemillään  päätöksillä vaikuttaa huomattavasti tulevan lämmityslaskunsa suuruuteen.

Mutta mikä sitten pitäisi valita? Kaukolämpö vai maalämpö? Vai sittenkin poistoilmalämpöpumppu? Tällaiset ajatukset varmasti pyörivät monen tulevaa kotiaan suunnittelevan mielessä. Erilaisia lämmitystapoja tuntuu riittävän molemman käden sormille ja kaikilla kuulostaa olevan oma suosikki. Siksi haluamme tässä blogissa esitellä mitä vaihtoehtoja lämmitykseen on tarjolla hyvine ja huonoine puolineen sekä mikä meidän mielestämme on paras vaihtoehto.

Sähkölämmitys on edelleen hyvä valinta kesämökille

Sähkölämmityksestä puhuttaessa ensimmäisenä tulee yleensä mieleen kallis sähkölasku. Mielikuva on siinä mielessä oikea, että sähkö on käyttökustannuksiltaan kallein lämmitysmuoto; jokainen kWh lämmitysenergiaa kuluttaa kWh:n sähköä. Sähkölämmitystä ei kuitenkaan kannata täysin tuomita, sillä korkeiden käyttökustannusten vastapainona ovat edulliset investointikustannukset. Sähkölämmitys on lisäksi järjestelmänä yksinkertainen ja varmatoiminen eikä vaadi lämmityskaapeleiden tai pattereiden lisäksi erillistä lämmityslaitetta.

Sähkölämmitys on omimmillaan pienissä vapaa-ajan asunnoissa, joissa lämmitystä tarvitaan sen verran vähän, että energiatehokkaampi järjestelmä kuten maalämpö ei maksa itseään takaisin. Sähkönkulutusta on myös helppo vähentää hankkimalla sähkölämmitysken rinnalle ilmalämpöpumppu tai säätämällä sisälämpötila pienemmäksi silloin, kun mökillä ei oleskella.

Sähkölämmityksen suurin heikkous on korkeat käyttökustannukset, jotka ovat myös täysin riippuvaisia sähkön markkinahinnasta. Myöskään nykyinen energiapolitiikka ei suosi sähkölämmitystä, mikä tulee vastaan esimerkiksi energiatodistusta laadittaessa. Heikkouksista huolimatta sähkölämmitys on kuitenkin edelleen harkinnan arvoinen vaihtoehto pienissä vapaa-ajan asunnoissa.

Kaukolämmmöllä luotettavaa lämpöä ympäri vuoden

Sähkölämmityksen lisäksi toinen perinteinen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Kaukolämmössä energiayhtiö tuottaa lämmön omassa lämpölaitoksessaan ja siirtää sen asiakkailleen kaukolämpöverkkoa pitkin. Lämmöstä maksetaan kulutuksen mukaan sekä lisäksi vuosittainen perusmaksu.

Kaukolämpöverkosto on nimensä mukaan verkosto eli siihen kuuluu monesti useampia lämpölaitoksia. Tämä tekee kaukolämmöstä varmatoimisen eli talvisin voi luottaa, ettei kotona tule kylmä ja suihkussa riittää lämmintä vettä. Lisäksi rakennukseen sijoitettavat laitteet ovat yksinkertaisia eivätkä juurikaan vaadi erityisiä huoltotoimenpiteitä.

Kaukolämmön hinta voidaan laskea eduksi tai heikkoudeksi riippuen paikkakunnasta ja lämmönmyyjästä. Hinnan osalta kaukolämmössä on kuitenkin sama heikkous kuin sähkölämmityksessä eli se on myyjän määritettävissä.

Nykyisin suosittuja vaihtoehtoja lämmitykseen ovat erilaiset lämpöpumput. Eikä suotta. Lämpöpumpuilla saadaan edullisesti ja ympäristöystävällisesti hyödynnettyä ilmassa ja maassa olevaa lämpöä rakennuksen lämmitykseen. Lisäksi lämpöpumppujen hyötysuhde on parhaimmillaan matalalämpöisten lämmönjakojärjestelmien kuten vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa.

Ilmalämpöpumppu on sähkölämmityksen paras kaveri

Ilmalämpöpumppu on maalämpöpumpun ohella varmasti se tunnetuin lämpöpumppu. Muista lämpöpumpuista poiketen ilmalämpöpumppu hankintaan kuitenkin usein pääasiallisesti jäähdytyskäyttöön. Lämmityskäytössä se ei sovellu yksinään ympärivuotisessa käytössä olevan asuinrakennuksen lämmitykseen, mutta on erinomainen valinta esimerkiksi sähkölämmityksen rinnalle tai  puolilämpimän autotallin lämmitykseen.

Ilmalämpöpumpun etuna on suhteessa edullinen hankintakustannus, jolloin se maksaa itsensä nopeasti takaisin alentuneen sähkölaskun muodossa erityisesti vanhemmissa sähkölämmitteisissä taloissa. Haittapuolena on varsinkin halvimmissa malleissa äänitaso. Myös ilmalämpöpummpujen ulkonäkö jakaa mielipiteitä.

Poistoilmalämpöpumppu pakkaa kätevästi ilmanvaihtokoneen ja lämmityslaitteen samaan pakettiin

Poistoilmalämpöpumpun tai PILP:n erikoisuutena on, että se yhdistää sekä lämmitysjärjestelmän että ilmanvaihtokoneen. Tämän johdosta poistoilmalämpöpumppu sopiikin eristyisesti sellaisiin kohteisiin, joissa tekniikka halutaan mahduttaa mahdollisimman pieneen tilaan.

Nykyisin markkinoilta löytyy myös varsin tehokkaita poistoilmalämpöpumppuja. Silti poistoilmalämpöpumppujen suurin heikkous on niiden teho, eivätkä ne välttämättä ole paras vaihtoehto suurimpiin omakotitaloihin tai pohjoisiin olosuhteisiin.

Maalämpö on energiatehokkain lämmitysmuoto

Maalämpöpumppu on varmasti se kaikista halutuin lämpöpumppu. Maalämmön valintaa puoltaakin monta syytä, eikä vähiten se, että maalämpö on käyttökustannuksiltaan kaikista lämmitysmuodoista edullisin. Nimensä mukaisesti maalämpö ottaa lämmön maasta ja hyödyntää sen rakennuksen sekä käyttöveden lämmitykseen. Lämmön keruuputkistoa varten porataan usein jopa 200 metriä syvä porakaivo, mutta keruuputkisto voidaan myös sijoittaa vaakaputkistona vesistöön tai pintamaahan, jos tontti tämän sallii.

Maalämmön edullisten käyttökustannusten  taustalla on maan ympärivuotuinen tasalämpöisyys  – vaikka ulkona olisi kovakin pakkanen, niin maaperässä riittää lämpöä. Vastaavasti kesällä  maa pysyy viileänä, jolloin maalämpöpumppua voidaan hyödyntää lähes ilmaiseen viilennykseen.

Maalämmön mahdollinen haittapuoli on kallis investointikustannus. Mahdollinen siksi, että maaperän laatu vaikuttaa huomattavasti keruuputkiston hintaan erityisesti porakaivon tapauksessa. Mitä syvemmällä kallio on, niin sitä syvemmälle täytyy porata ja jokainen porametri maksaa. Tästä johtuen myös maalämmön investointikustannukset eivät ole täysin vertailukelpoisia eri paikassa sijaitsevien rakennusten välillä.

Ilma-vesilämpöpumppu on varteenotettava haastaja maalämmölle

Ilma-vesilämpöpumppu tai VILP on vielä ehkä hieman muita lämpöpumppuja tuntemattomampi, vaikka se onkin kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Ilma-vesilämpöpumppu muistuttaa ominaisuuksiltaan hyvin paljon maalämpöpumppua, mutta maalämmöstä poiketeen se kerää lämmön ulkoilmasta ilmalämpöpumppua muistuttavan ulkoyksikön avulla.

Ilma-vesilämpöpumpun etu maalämpöpumppuun nähden on karkeasti keruuputkiston hinnan verran alhaisempi investointikustannus. Ilma-vesilämpöpumppua voidaan myös käyttää, mikäli maaperä ei sovellu maalämmölle tai pienestä tontista johtuen porakaivolle ei ole tilaa.

Ilma-vesilämpöpumpun heikkous maalämpöön verrattuna on tehokkuus kovimmilla pakkasilla. Tosin tässäkin on tapahtunut kehitystä ja nykyään markkinoilta löytyy tekniikaltaan kehittyneitä pumppuja, jotka  toimivat hyvin vielä  alle -20 °C:een pakkasissa.

Lupasimme alussa kertoa mikä meidän mielestämme on paras vaihtoehto lämmitykseen. Vastaus on hieman tylsä: ei ole yhtä parasta vaihtoehtoa vaan kaikille lämmitysmuodoille on oma paikkansa. Tässä meidän vinkit eri tapauksiin:

  1. Haluat energiatehokkaimman lämmitysmuodon → valitse maalämpö. Jos tonttisi maaperä ei kuitenkaan jostain syystä sovellu maalämpöön → valitse ilma-vesilämpöpumppu.
  2.  Haluat säästää tilaa tai ajattelit myydän talosi muutaman vuoden sisällä →  valitse poistoilmalämpöpumppu
  3. Paikkakuntasi kaukolämpö on halpaa eikä lämpöpumput kiinnosta →  valitse kaukolämpö
  4. Rakennat pientä kesämökkiä →  valitse sähkölämmitys ja hanki lisäksi ilmalämpöpumppu.